Kodinkoneiden sähkönkulutus

Ostimme sähkönkulutusmittarin. Siihen kun tällää kodinkoneen pistokkeen, niin näkee, kuinka paljon kyseinen vekotin syö sähköä. Nyt on mitattu pakastimen, television, radion, läppärin ja monen muun koneen sähkönkulutus.

Meillä on ns. vihreä sähkösopimus Kraft&Kultur -sähköyhtiön kanssa. Maksamme sähköstä 0,06750 euroa/kWh. Ekosähkö voi olla hieman tavanomaista kalliimpaa. Esimerkkejä testaamiemme laitteiden sähkönkulutuksesta ja käytön hinnasta:

• melkein täynnä oleva iso, energiapihi arkkupakastin: n. 50 w/h, 2.16 euroa/kk. Jos käyttöaika 10 kk/vuosi, niin kulut 21,60 e/vuosi. Tuntuu yllättävän alhaiselta.
  
• 82 cm korkea jääkaappimallinen pakastin: 53-55 w/h eli kulut vähän enemmän kuin arkkupakastimella. Syö kokoonsa nähden paljon sähköä.
• radio: alle 5 w/h eli käytännössä ilmainen. Jos sähkönkulutus on alle 5 w/h, mittari näyttää nollaa.
• televisio (42" taulutelevisio, plasma-tv): 270 w/h. Yllättävän sähkösyöppö, kuluttaa tunnissa yli viisi kertaa sen mitä iso arkkupakastin! LCD-tv olisi sähköpihimpi, LED-tv on kaikista pihein. Jos 42" plasmatelevisio on auki 6 tuntia päivässä 340 päivänä vuodessa, kulut 37,20 euroa/vuosi.
• läppäri: 20-35 w/h. Jos lasketaan kulutukseksi 27.5 w/h ja läppäriä käyttää 2 tuntia joka päivä, niin kulut 1.36 euroa/vuosi.
• saunan kiuas: koska kiukaassa ei ole pistoketta, sähkönkulutusta ei voi mitata mittarilla. Valmistajan mukaan kiuas kuluttaa 6 kWh/h eli 6000 w/h. Siis 120 kertaa sen mitä arkkupakastin tunnissa ja 22 kertaa sen mitä taulutelevisio tunnissa! Kiuas on todellinen sähkösyöppö. Saunaan kannattaa mennä heti kun se on lämmin. Ympäristötietoinen säännöstelee sähkösaunan käyttöään, muuten on aika tekopyhää esimerkiksi vastustaa ydinvoimaa. Jos saunoo kerran viikossa ja kiuas on päällä 2 tuntia/kerta, kulut 42.12 euroa/vuosi.

Television sähkönkulutuksen mittaus sai mietteliääksi, ei niinkään kulujen takia, vaan käytön määrän takia. Televisiota tulee pidettyä päällä takkatuliefektinä - on olevinaan kodikkaampaa, kun televisiossa jotkut ihmiset pulisevat omiaan. Plasmatelevisio kuitenkin syö tunnissa yli viisi kertaa sen mitä iso arkkupakastin. Laittaisinko päälle viisi suurta arkkupakastinta, jos se mielestäni lisäisi kodikkuutta? En varmasti. Ainahan sanotaan, että pakastimet syövät sähköä. Olen aikaisemmassa kirjoituksessani sanonut, että Facebook on mielestäni tosi-tv:tä ja etteivät Facebookissa roikkujat ole sen kummempia kuin telkkarin töllöttäjät. Sähkönkulutuksen näkökulmasta Facebookin toljotus on kuitenkin ekologisempi vaihtoehto, ainakin jos vastakkain ovat läppäri ja 42-tuumainen plasma-taulutelevisio. Läppäri vie tunnissa noin kymmenesosan siitä sähköstä minkä kyseinen sähkösyöppö televisio.

Kasvimaa

Pieneenkin pihaan voi perustaa kasvimaan. Silloin saa todellista lähiruokaa ja luomua, jos ei käytä keinolannoitteita. Jos asut kerrostalossa, niin ehkä kesämökin tai mummolan pihalle voisi perustaa muutaman neliömetrin viljelmän? Jos maatilkulle ei löydy paikkaa, niin ikkunalaudalla tai parvekkeella voi kasvattaa yrttejä.

Omaan rivitalopihaani on ahdettu marjapensaita sekä kasvimaa. Lisäksi terassilla kasvaa ruukuissa papuja, salaattia, tilliä, persiljaa ja basilikaa. Tänä kesänä kokeilin ensimmäisen kerran porkkanoiden viljelyä. Se oli helppoa! Porkkanat pärjäsivät koko kesän ilman kastelua. Taimet vain piti harventaa noin kuukauden kuluttua kylvöstä. Neliömetrin kokoinen porkkanamaa tuottaa kilokaupalla satoa. Papuja kasvatan isoissa muoviastioissa (rautakaupassa myytävissä laastinsekoitusastioissa), joiden pohjiin olen tehnyt reiät. Pavut ovat maan suhteen vaatimattomia. Laitan astioiden pohjalle risu-lehtiseosta puutarhakompostista ja päälle lapioin kasvimaan pintamultaa. Jotkut papulajikkeet tarvitsevat tukikeppejä. Purple King -lajike on hyvä ja satoisa. Marjapensaita olen lannoittanut itse tehdyllä kompostimullalla ja ne ovat erittäin satoisia. Kirvoja joutuu joka kesä häätämään sumuttamalla lehtiin mietoa mäntysuopaliuosta. Etanat söivät viljelemäni nauriit ja kaalit, sen sijaan herneet ovat pärjänneet hyvin.

Vuoroviljely on pikkuisellakin kasvimaalla tarpeen: samalla paikalla ei saa kasvattaa samaa kasvia monta vuotta, vaan kasvien paikkaa pitää vaihtaa palstalta toiselle. Silloin maa pysyy ravinteikkaana eivätkä tuhohyönteiset pääse lisääntymään. Vuoroviljelystä löytyy tietoa netistä. Jos kasvimaa on niin pieni, ettei kasvien paikkaa pystyy vaihtelemaan, niin silloin on kasvatettava vain muutamaa lajia per vuosi. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna sipulia, toisena vuonna porkkanaa, kolmantena vuonna perunaa, neljäntenä vuonna hernettä. Minä aloittaisin herneillä tai pavuilla, koska niiden viljely on helppoa ja palkitsevaa.