Kompostointi

Biolan teki vuonna 2012 kyselytutkimuksen, johon vastasi yli tuhat rivi- ja omakotitalossa asuvaa suomalaista. Tutkimuksesta käy ilmi, että hyvätuloiset eivät juurikaan piittaa jätteiden kierrättämisestä. Yli 50 000 euroa vuodessa tienaavista reilusti alle puolet kierrättää jätteensä, kun taas alle 30 000 euroa vuodessa tienaavista 60 prosenttia kierrättää jätteensä, kun se on mahdollista.

Tulos selittynee osittain sillä, että pienituloiset asuvat useammin rivitaloissa, joissa on taloyhtiön tarjoamia jäteastioita, kun taas hyvätuloiset asuvat omakotitalossa. Mutta mikään puolustus se ei ole. Hyvätuloisilla, jos kellä, olisi varaa hankkia vaikka useampikin tehokas kompostori pihapiiriin.

Kompostointia markkinoidaan usein kompostoimisen rahallisella hyödyllä: ilmainen multa, pienemmät jätemaksut. Ehkäpä pitäisi enemmän vedota ihmisten velvollisuudentuntoon: kompostoi, jotta et aiheuttaisi haittaa ympäristölle. Se voisi vedota suurituloisiin paremmin.

Itse aloitin kompostoinnin kymmenkunta vuotta sitten taloudellisista syistä. Ei tarvitse ostaa pihamultaa, kun sitä tuottaa oma kompostori. Kompostoitumisen seuraaminen on myös kiehtovaa. Maatuminen tapahtuu nopeasti, kun olosuhteet ovat suotuisat, eli kompostoitava massa saa sopivasti happea ja kosteutta. Ei kompostoiminen ole mitään rakettitiedettä. Kompostointiohjeita löytyy, kun googlettaa sanan kompostointi, tai esimerkiksi Biolanin nettisivuilta. Kompostoimisesta on myös säädetty tiettyjä määräyksiä. Esimerkiksi ruokajätteitä varten pitää olla lämpöeristetty kompostori, johon hiiret, rotat yms. tuhoeläimet eivät pääse ja joka ei haise, koska lämmön ansiosta kompostoituminen tapahtuu riittävän nopeasti.

Meillä oli aluksi vain lautainen lehtikompostikehikko, mutta nälkä kasvaa syödessä. Nykyisin meillä on monta kompostoria. Ruoantähteet pannaan Biolan-lämpökompostoriin. Se oli kallis, noin 450 euroa kuljetuksineen, mutta on pian maksanut itsensä takaisin, kun pihamultaa ei ole tarvinnut ostaa enää muutamaan vuoteen. Kompostori kuitenkin jäätyy talveksi. Silloin laitamme ruoantähteet taloyhtiön bioroskikseen. Jos asuisimme omakotitalossa, hankkisimme isomman kompostorin tai toisen kompostorin, jotta voisimme täyttää kompostiastiaa silloinkin, kun kompostori on pankkojäässä eikä sitä voi vajentaa tyhjentämällä.

Puutarhan kasvijätteet (pensaista leikatut oksat yms.) laitamme ensin noin metrin korkuiseen, kaksi metriä leveään kasaan, jonka alta on nurmikko kaivettu pois. Kasaa käännellään talikolla muutaman kerran kesässä. Alimmaiseksi kasaan laitetaan risuja ja oksia, jotta ilma pääsee kiertämään. Joissakin ohjeissa neuvotaan peittämään kasa esim. muovilla, etteivät ravinteet liukene maahan. Kasan alaosaan muodostuu ahkerien lierojen työn tuloksena multaa melko nopeasti, mutta hitaammin maatuvat kasviainekset laitan myöhemmin muoviseen puutarhajätekompostoriin. Se oli halpa, noin 40 euroa maksanut koottava malli. Meillä on myös verkkomainen kokoon taittuva lehtikompostikehikko, mutta siinä aines ei maadu läheskään yhtä nopeasti kuin suuremmassa kasassa.

Rikkaruohoja kitkiessä on hyvä jättää ei-toivotut kasvit esim. mustan muovin päälle auringossa kuivumaan, ennen kuin heittää ne puutarhajätekompostiin tai lämpökompostoriin.